Vuomaselän porokoe

Osallistuimme Tuiskun kanssa viime talvena poropaimennuskokeisiin. Kokeet pidettiin Sodankylän Vuotsossa joten sinne oli ajamista kellon ympäri.
Keskiviikkona lähdettiin ajamaan kuusamoon päin, tarkoituksena yöpyä Rukalla ja sieltä sitten jatkaa matkaa seuraavana päivänä Vuotsoon. Illalla nähtiin todella kauniita revontulia, kuvattiinkin niitä mutta eiväthän ne kameraan tartu. Torstaina ajettiin perille saakka ja yövyttiin Peurasuvannolla pienessä mökissä.

Perjantain porokoe oli upea elämys. Itse en siis Tuiskua ohjannut, vaan katselin aidan toiselta puolelta äidin ja Tuiskun yhteistyötä.

Upeat violetinvivahteiset revontulet Rukan yössä

Edellisenä iltana käytiin vähän käppäilemässä maita ja mantuja. 

1.Hankiaisen Huurre

Järjestyksestä pidettiin arvonta ja ensimmäisiähän sitä oltiin! Ennen varsinaista paimennusta oli tutustumista narun päässä olevaan poroon. Paimennus sujui hyvin. Tuisku oli todella (ehkä vähän liikaakin) kiinnostunut poroista! Kyllä nuo geenit on vaan ihme juttu. Koira ei ole koskaan nähnyt poroja ja siellä vaan painellaan. Tämä oli kyllä niin siisti kokemus että joskus vannon tulevani uudestaan.

Ennen varsinaista koetta koirat testattiin liekaporolla.

Ja veri vetää...

Kavereitakin ehti löytyä.

Tässä on vielä video kokeesta kokonaisuudessaan.

Sitten vinkiksi niille jotka suunnittelevat kyseistä testiä. Koiralla pitää olla tosi kova kunto että jaksaa juosta monta minuuttia todella kovaa, poroaidassa oli kuitenkin n. puoli metriä lunta. Ja kannattaa pukeutua lämpimästi! :)

Illalla alkoi matka kotia kohti (800km). Lumipyry yltyi kemijärven jälkeen todella pahaksi ja jouduttiin ajamaan välillä kuuttakymppiä koska näkyvyys oli kaksi metriä. Tiellä oli 20 cm lunta eikä näkynyt kunnolla, oli vain yhdet renkaanurat joita pitkin piti ajaa. Kahdelta yöllä oltiin kotona.




Lappalaiskoiragallerian kuvat ovat myös porokokeista.